Helsinki-kerrostalohanke Tankovainioon
Suhde ympäristöön: Kerrostalo sijoittuu Tankomäenkadun varteen katutilan rajaa määrittelevään kulmaan. Paritalot muodostavat rakennetun ympäristön rajaa puiston suuntaan.
Arkkitehtuuri: Kohteen arkkitehtuurissa on pyritty vähäeleiseen ja selkeään ilmaisuun. Julkisivujen materiaalivalinnoissa on tavoiteltu hyvää pitkäaikaiskestävyyttä ja esteettistä ajattomuutta. Kerrostalo on betonirunkoinen ja julkisivut ovat pääosin puhtaaksi tiilestä paikalla muurattuja. Räystäslinjat ovat vaakasuoria ja räystäät ovat lyhyitä. Julkisivuverhous on tiiltä. Paritaloissa on jyrkkä harjakatto ja paikalla muurattu tiilijulkisivu.
Vaihe: Poikkeamispäätöstä asemakaavasta on haettu kesällä 2017. Kohteelle on myönnetty rakennuslupa 11/2017. Kohde on valmistunut 2019.
Helsinki-kerrostalo | Kehityskohteet hankkeessa
1. Maantasokerroksen joustavuus: Ratkaisuperiaate mahdollistaa joustavan tilasijoittelun ja toimivuuden erilaisiin katutilaliittymiin. Suunnitelman ensimmäinen kerros muodostaa helposti muunneltavaa tilaa joka voi olla lämmintä, kylmää, ulkotilaa tai näiden yhdistelmä. Koko maantasokerros on mahdollista toteuttaa pilareille. Suunnittelukohteessa maantasoon on sijoitettu pyöräsäilytys, autopaikoitusta, autonrenkaiden säilytystilaa, jätehuone, yhteistiloja ja väestönsuojatilat. Pesula- ja askartelutilat muodostavat kadunkulmaan puolijulkisen kokoontumispaikan. Sauna ja vilvoittelutilat suuntautuvat rauhallisemmalle ja yksityisemmälle pihan puolelle.
2. Porrashuoneratkaisu: Suunnitelma on tutkielma keskikäytävällisestä talosta. Keskikäytävä on yleinen ja kustannustehokas, mutta esteettisesti usein ongelmallinen. Kohteessa käytävää on elävöitetty taitteella ja päädyistä saatavalla luonnonvalolla. Käytävän päätteeseen on mahdollista sijoittaa toinen porras, jolloin ratkaisu joustaa myös suuremmalle asuntomäärälle ja pidemmälle rakennusmassalle.
3. Huoneistopeilaus: Asuinhuoneistot voivat olla keskiakselinsa tai huoneistoseinän – talotekniikan pystykuilun – suhteen peilattavissa. Tällä tavoitellaan keinoja elävöittää aidosti julkisivuja mutta samalla varmistaa hyvä rakennettavuus.
4. Ranskalainen parveketuote: Rakennukseen kehitetään seinästä ripustettavaa – vaihtelevan syvyistä – ranskalaista parveketta. Asumislaadun lisäksi haetaan ratkaisuja pystysuuntaiseen julkisivun palo-osastoinnin etäisyyden mittaamiseen ja korkeiden aukkojen toteuttamiseen.
5. Irtaimistovarastojen sijoittelu asunnon viereen: Ratkaisu on asukkaalle toiminnallisesti helpompi ja joustavampi käyttää kuin tavanomaiset kellari- tai ullakkokomerot. Paloteknisesti tilan käyttö on rajattu samaan palokuormaryhmään kuin asuintilat. Tämä palvelee tavanomaista ja yleisimmin tarvittua varastointia. Suuremman palokuorman varastoinnille on osoitettu tila toisaalta.
6. Paritalojen sijoittaminen kerrostalotontille: Ratkaisulla liitetään kerrostalomuotoista asumista hallitusti toisen tyyppisiin asuin-, puisto- tai virkistysalueisiin. Ratkaisu edistää tontti- ja lähialuekohtaista asuntotyyppien monipuolisuutta.
7. Paritalo-loft: Paritalojen runko on suunniteltu kustannustehokkaaksi mutta joustavaksi. Asunnon yläkerta toteutetaan rakenteellisesti avoimena tilana jota voi eri tavoin jakaa kahteen tai kolmeen huoneeseen. Tällä pyritään ensi sijassa tarjoamaan ajallista joustavuutta asukkaiden erilaisiin elämäntilanteisiin.
8. Perustustilat hyötykäyttöön: Suunnitelmassa tutkitaan paritalojen korkean perustustilan/vajaan kellaritilan käyttöä asuntojen varastona. Tila ei täytä G1 vaatimuksia mutta mahdollistaa hyvän ja kaupunkikuvallisesti hallitun tilan varastoinnille. Mahdollisuus tähän on yleinen varsinkin rinnetonteilla.
Arkkitehti- ja pääsuunnittelu: POOK Arkkitehtitoimisto Oy
Kohteen hankevaihe on esitelty RY-julkaisussa kesäkuu 2017. Valokuvat Kuvio Oy
